Terän yksityiskohtia, niittaukset
Kahvoitin rautani melkolailla valmiiksi Jensin suosiollisella avustuksella, öljyäminen jäi vielä kotona tehtäväksi. Kahvoitus meni jossain määrin vinoon, mutta sellaiseen suuntaan, että se toimii ainakin oikeakätisillä varsin hyvin. Ihan tarkoituksellista designia, siis. Toinen pitkään haaveilemani työkalu oli kavahöylä, jonka kohdalla suurimmat haasteet saattavat vielä olla edessä. Terän ja ruotojen muotoilu vaativat toki suurempaa viitseliäisyyttä tarkkuuden suhteen kuin mihin mulla yleensä on kärsivällisyyttä, mutta eniten työtä lienee joka tapauksessa edessä kahvoituksen kanssa.
Kahvoitin rautani melkolailla valmiiksi Jensin suosiollisella avustuksella, öljyäminen jäi vielä kotona tehtäväksi. Kahvoitus meni jossain määrin vinoon, mutta sellaiseen suuntaan, että se toimii ainakin oikeakätisillä varsin hyvin. Ihan tarkoituksellista designia, siis. Toinen pitkään haaveilemani työkalu oli kavahöylä, jonka kohdalla suurimmat haasteet saattavat vielä olla edessä. Terän ja ruotojen muotoilu vaativat toki suurempaa viitseliäisyyttä tarkkuuden suhteen kuin mihin mulla yleensä on kärsivällisyyttä, mutta eniten työtä lienee joka tapauksessa edessä kahvoituksen kanssa.
Kavahöyläsarja ylhäältä alas: moderni, pieni japanilainen, Tonin itse tekemä, ja mun terä kera muotoilemattoman kahvapalikan
Malli ja palikka
Isompien juttujen lisäksi tein tuntumaa hakiessani pari puukkoa ja enemmän tai vähemmän konkreettiseen tarpeeseen muutaman taltan. Pieni v-taltta, jolla voi koristekaivertaa ohutta viivaa, on ainakin tällä hetkellä erityisen ylpeyteni aihe. Mielenkiintoisempaa on sitten se, miten pitkään nuo pysyvät terävinä, olettaen, että niitä jossain vaiheessa pääsisi käyttämäänkin. Nämä kaikki työkalut ovat vasta raakakahvoitettuja, joten niissä on käyttöönottoa ennen vielä nyhertämistä. Keksisi vaan sen paikan, jossa tahtoo kotona tehdä puutöitä näin talvisaikaan: vuoleminen ja hiominen olkkarin lattialle tuntuvat jotenkin nihkeiltä.
Tasataltta, v-taltta ja puukot kokojärjestyksessä. Oikeanpuolimmainen on jo vuosi sitten takomani ahjohitsatusta rauta-teräsaihiosta tehty terä.
Hinku takaisin pajalle olisi kova, mutta seuraavat viikot täytynee erinäisistä vuotuisjuhlasyistä viettää enimmäkseen pehmeämpien aihioiden parissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti