maanantai 15. marraskuuta 2010

Vantaan historiaa ja kintaiden koristereunus


Istuin viime viikolla päivän verran Vantaan asutushistoriaa käsitelleessä seminaarissa, joka liittyy EU-rahoitusta saaneeseen keskiajantutkimuksen projektiin. Vantaan eli Helsingin pitäjän aluehan mainitaan ensimmäisen kerran vuodelta 1351 säilyneessä asiakirjassa, jolla kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Porvoon seurakunnan patronaattioikeudet Padisten luostarille. Itselleni Padisen munkit ja Vantaanjoen lohenkalastusoikeudet ovat jääneet mieleen eräästä vuosien takaisesta Harmaasusien keikalla esittämästä taistelunäytöksestä, joka käytiin osin nuoren miehen munkeilta varastamalla lohella. Seminaari oli mielenkiintoinen, mutta jäi mun tapauksessani lähinnä yleissivistäväksi, kun en päätynyt tekemään muistiinpanoja. Gubbacka-kirjaakaan en nyt ostanut, kun olen päättänyt rajoittaa ehkä hieman käsistä riistäytynyttä kirjojen hamstraamistani ainakin seuraavan puolen vuoden ajan. Kunhan tuo kaksivuotinen tutkimusprojekti etenee, luvassa on kuulemma myös keskiaikaa käsittelevä osa Vantaan historia -kirjasarjaan. Odotan mielenkiinnolla, sillä melko vastikään ilmestynyt Vantaan esihistoria oli kotikaupunkiani laajemmassakin mittakaavassa oikein laadukas ja ajantasainen opus.

Muistiinpanojen sijaan tein seminaarissa, vähemmän yllättäen, neulakinnasta. Lukiossa ja yliopisto-opintojeni alkuaikoina tapanani oli torkkua läpi suurin osa luennoista - vaikka aihe olisi ollut kuinka mielenkiintoinen, en vain kyennyt estämään päätäni nuokahtamasta. Sittemmin olen alkanut paitsi nukkua enemmän öisin, myös tehdä neulakinnasta niin luennoilla kuin sellaisissa kokouksissakin, joissa tilanne sen sallii. Hyvin toimii, käsien käyttäminen pitää mielenkin virkeänä. Hommat edistyvät, eivätkä silmukat tipu, vaikka välillä pysäyttäisikin neulatyöskentelyn kirjoittaakseen jotakin ylös.

Tänään viimeistelin oranssit lapaset Karolta oppimallani koristereunuksella. Ensin olen tavannut tehdä ainakin yhden tavallisen kerroksen reunavärillä. Sitten kuljetaan aluksi lapasen reunus kerran ympäri tehden aina kahdeksan irtosilmukkaa, jotka kiinnitetään sitten neljän silmukan aukon jälkeen neljällä silmukalla reunukseen.

Koristereunus alkaa näin. Kuva: J. Sahramaa 2010.

Kun on kierretty kerran ympäri, aletaan seuraavia lenkkejä tehdä edellisten välistä. Kiinnitys tapahtuu tyhjäksi jätettyihin neljään silmukkaan sisäkautta, ja uutta kahdeksen silmukan irtoketjua varten lanka siirretään ulkopuolelle.


Toinen kierros kiertyy ensimmäisten lenkkien väliin. Kuva: J. Sahramaa 2010

Jos ei ole laskenut reunalenkeikkejä neljällä jaollisiksi, muutama lenkki saattaa olla jossain kohtaa extraa tai liian vähän. Erikseen syynäämättä tätä ei kuitenkaan lopputuloksessa huomaa. Ja jos haluaa, voi 8-4 suhteen vaihtaa vaikka 7-3 -suhteeseen, hyvin toimii silti.


Valmiit kintaat koristereunuksineen. Kuva: J. Sahramaa 2010

Näissäkin siis lankana parhaiten kinnaskäyttöön sopiva Létt Lopi, jota rakas tätini vuosi sitten toi islannintuliaisena kohtuullisen säkillisen. Sitten pitäisi enää keksiä, pitäisinkö nämä itse, vai keksisinkö jonkun, jolle en ole vielä antanut kintaita lahjaksi. Ja toki myös se, mitä aloittaa seuraavaksi - ehkä taas yhdet kovan onnen sukat?

2 kommenttia:

paholaisentyota kirjoitti...

Aivan ihana reunus, kiitos sinulle ja Karolle!

Tuleeko tuohon muuten ensimmäiseksi yksi tavallinen kerros eri värillä? Näyttäisi ainakin siltä.

Jenni Sahramaa kirjoitti...

Joo, hups, pöhköyksissäni unohdin mainita, että siinä tosiaan on ensin yksi kerros reunavärillä, ja sitten vasta tuo koristereunus. Kiitos kommentista, korjaan asian. Onneksi useimmilla lukijoillani lienee tarkat silmät :)

Karo oli muistaakseni oppinut tuon reunuksen aikanaan joltain vanhalta rouvalta - aika usein kun tekee jotain käsityötä julkisesti, saa kuulla mielenkiintoista käsityöperinnelorea ja oppia uusiakin asioita. Jossain vaiheessa pitäisi opetella se kahden värin kierteinen neulakinnasaloitus, jota ruotsalaiset opettivat useammallekin susitytölle viime Saltvikissa. Näin ne taidot ovat varmaan ennenkin kiertäneet tekijältä toiselle :)